Päivänvalo vaikuttaa merkittävästi ihmisen fysiologiaan, erityisesti vuorokausirytmin, hormonitasapainon ja mielialan säätelyyn. Tässä muutamia keskeisiä vaikutuksia:

1. Vuorokausirytmi ja melatoniini

Päivänvalo on tärkein vuorokausirytmin (kutsutaan myös sirkadiaaniseksi rytmiksi) säätelijä. Aivoissa sijaitseva suprakiasmaattinen tumake (SCN) vastaanottaa valoa silmien kautta ja säätelee kehon sisäistä kelloa. Kirkas valo, erityisesti aamuisin, estää melatoniinin (unihormoni) tuotantoa ja auttaa herättämään elimistön päivän toimintoihin. Valon väheneminen illalla taas stimuloi melatoniinin eritystä, mikä edistää uneliaisuutta ja auttaa nukahtamisessa.

2. Serotoniini ja mieliala

Auringonvalo edistää serotoniinin, mielialaa kohottavan välittäjäaineen, tuotantoa. Riittävä serotoniinitaso auttaa parantamaan mielialaa ja vähentämään masennuksen riskiä. Kausittaisessa mielialahäiriössä (SAD), joka liittyy erityisesti vähäiseen valon määrään talvikuukausina, matalat serotoniinitasot voivat aiheuttaa masennusta.

3. D-vitamiinin tuotanto

Päivänvalo, erityisesti UVB-säteily, on välttämätön D-vitamiinin synteesille ihossa. D-vitamiini on tärkeä luuston terveydelle, immuunijärjestelmälle ja monille kehon muille toiminnoille. D-vitamiinin puute voi johtaa luuston haurastumiseen (osteoporoosiin), heikentyneeseen immuunipuolustukseen ja mielialan muutoksiin. Nyt on mahdollista saada D-vitamiinia myös keinovalosta, lue tästä lisää.

4. Energian ja vireystilan lisääminen

Päivänvalo, erityisesti aamupäivisin, lisää energiatasoa ja parantaa keskittymiskykyä. Valon vaikutus kortisolitasoihin auttaa käynnistämään elimistön "heräämisprosessin" ja ylläpitämään päivän aikana korkeampaa vireystilaa. Täyden spektrin päivänvaloa muistuttavalla keinovalolla saadaan samantyyppisiä vaikutuksia aikaiseksi kuin auringonvalolla.

5. Silmiin kohdistuvat vaikutukset

Päivänvalo on myös tärkeää silmien terveydelle. Pitkäaikainen oleskelu hämärässä tai keinovalossa voi lisätä silmien rasittumista. Riittävä altistuminen päivänvalolle auttaa myös vähentämään likinäköisyyden kehittymisen riskiä erityisesti lapsilla. Vanhojen välkkyvien loisteputkien osalta on vielä haittapuolena valon mikrovälkyntä. Erityisesti migreeniä aiheuttaa valojen välkkyminen. Eräässä työpaikassa, jossa oli migreenille alttiita henkilöitä ja sinne asennettiin täyden spektrin päivänvalot, ei tämän jälkeen tullut enää migreeniä. Tämä on toki yksilöllistä, mutta tässä työpaikassa ainakin kävi näin.

Yhteenvetona, päivänvalo on elintärkeä monille kehon toiminnoille, kuten unirytmin säätelylle, hormonitasapainolle, mielialalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Työpaikalla tärkeää on näkeminen, näkyminen ja jaksaminen.