{"id":2308,"date":"2025-03-14T09:09:32","date_gmt":"2025-03-14T07:09:32","guid":{"rendered":"https:\/\/adlux.fi\/?p=2308"},"modified":"2025-03-25T13:52:57","modified_gmt":"2025-03-25T11:52:57","slug":"luumenit-watit-crit-luxit-macadamit-candelat-cctt-ja-mita-naita-nyt-onkaan-lue-tasta-lisaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/adlux.fi\/en\/luumenit-watit-crit-luxit-macadamit-candelat-cctt-ja-mita-naita-nyt-onkaan-lue-tasta-lisaa\/","title":{"rendered":"- Lumens, watts, UGRs, CRIs, lux, macadams, candelas, CCTs and whatnot, read more here"},"content":{"rendered":"\n

Luumen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sana \"lumen\"<\/strong> tulee latinan kielest\u00e4 ja tarkoittaa \"valoa\"<\/strong> tai \"loistetta\"<\/strong>. Se juontuu samasta juuresta kuin esimerkiksi englannin illuminate<\/em> (valaista) ja luminous<\/em> (loistava).<\/p>\n\n\n\n

Fysiikassa ja mittayksik\u00f6iss\u00e4 \"lumen\" otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuvaamaan n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 valovirtaa<\/strong>, eli kuinka paljon valoa l\u00e4hde tuottaa ihmisen silm\u00e4lle havaittavassa spektriss\u00e4. Se on SI-j\u00e4rjestelm\u00e4n mukainen yksikk\u00f6 ja perustuu kandela-yksikk\u00f6\u00f6n, joka mittaa valon voimakkuutta tiettyyn suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Toisin sanoen: luumen mittaa, kuinka paljon valoa l\u00e4hde l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kaikkiaan, kun taas kandela mittaa, kuinka voimakas valo on tietyss\u00e4 kulmassa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valaisinvalmistajat ilmoittavat valaisimiensa luumenm\u00e4\u00e4r\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 tieto on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kun suunnitellaan kohteen valaistusta esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4en DiaLux ohjelmaa. <\/p>\n\n\n\n

Usein my\u00f6s valaisimen teholukua kerrotaan luumen\/watti m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ly\u00f6d\u00e4\u00e4n virtaa ledeille, niin tietyn pisteen j\u00e4lkeen lm\/W-suhde k\u00e4\u00e4ntyy laskuun. Parhain hy\u00f6tysuhde on nominaalivirralla. Me AD-Luxissa suosimme sit\u00e4, ett\u00e4 valaisimesta ei oteta maksimitehoja ulos, jotta valaisimen l\u00e4mp\u00f6tilanhallinta pysyy paremmin kontrollissa ja valaisimen elinik\u00e4 pysyy odotetulla tasolla.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Watti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Watti (W)<\/strong> on tehon yksikk\u00f6, joka mittaa energian siirtymist\u00e4 tai kulutusta ajassa<\/strong>. Se on nimetty skotlantilaisen insin\u00f6\u00f6rin James Wattin<\/strong> mukaan, joka tunnetaan h\u00f6yrykoneen kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 watti tarkoittaa?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

1 watti = 1 joule sekunnissa (J\/s)<\/strong>
Eli jos laite kuluttaa tai tuottaa 1 joulen energiaa sekunnissa<\/strong>, sen teho on 1 W<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkkej\u00e4 watin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4:<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
    \n
  • Hehkulamppu (60 W)<\/strong> kuluttaa 60 joulea energiaa sekunnissa<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
  • LED-lamppu (10 W)<\/strong> tuottaa saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n valoa, mutta kuluttaa v\u00e4hemm\u00e4n energiaa.<\/li>\n\n\n\n
  • Ihmiskeho<\/strong> tuottaa levossa noin 100 W<\/strong> l\u00e4mp\u00f6\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
  • Hiustenkuivaaja (2000 W)<\/strong> kuluttaa paljon enemm\u00e4n energiaa lyhyess\u00e4 ajassa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Wattien ja luumenien ero:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      \n
    • Luumenit (lm)<\/strong> mittaavat valon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
    • Watit (W)<\/strong> mittaavat energian kulutusta tai tuotantoa<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      Siksi LED-lamput ovat energiatehokkaita: ne tuottavat enemm\u00e4n luumeneita per watti<\/strong>, eli kuluttavat v\u00e4hemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tuottaakseen saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n valoa.<\/p>\n\n\n\n

      Miten watit liittyv\u00e4t energian kulutukseen?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

      Watti yksin\u00e4\u00e4n ei kerro energiankulutusta \u2013 tarvitaan my\u00f6s aika<\/strong>. Energia (Wh)=Teho (W)\u00d7Aika (h)\\text{Energia (Wh)} = \\text{Teho (W)} \\times \\text{Aika (h)}Energia (Wh)=Teho (W)\u00d7Aika (h)<\/p>\n\n\n\n

      \ud83d\udccc Esimerkki:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

        \n
      • 100 W:n lamppu, joka on p\u00e4\u00e4ll\u00e4 10 tuntia, kuluttaa 1 kWh energiaa<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
      • 10 W LED-lamppu<\/strong> tuottaa saman valon ja kuluttaa vain 0,1 kWh<\/strong> samalla ajalla.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

        \ud83d\udca1 Yhteenveto:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

          \n
        • Watti mittaa tehoa eli energian muutosta ajassa<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
        • Suurempi wattiarvo tarkoittaa enemm\u00e4n kulutusta (tai tuotantoa).<\/li>\n\n\n\n
        • Kokonaiskulutus riippuu siit\u00e4, kuinka kauan laite on p\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
          \n\n\n\n

          CCT (engl. correlated colour temperature)<\/h2>\n\n\n\n

          L\u00e4mp\u00f6\u00e4 s\u00e4teilev\u00e4n l\u00e4hteen l\u00e4mp\u00f6tila, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sen valon v\u00e4rin kuvaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

          Yksikk\u00f6: kelvin [K]. Mit\u00e4 pienempi t\u00e4m\u00e4 arvo on, sit\u00e4 punaisempaa valo on ja mit\u00e4
          suurempi arvo, sit\u00e4 sinisempi valo. Kaasupurkauslamppujen ja puolijohteiden
          v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilaa kutsutaan toisin kuin l\u00e4mp\u00f6\u00e4 s\u00e4teilevien l\u00e4hteiden kohdalla \"korreloiduksi
          v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilaksi\".<\/p>\n\n\n\n

          Valon v\u00e4rien osoitus v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tila-alueille standardin EN 12464-1 mukaan:
          Valon v\u00e4ri - v\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tila [K]
          <\/p>\n\n\n\n

          l\u00e4mminvalkoinen (lv) < 3300 K <\/p>\n\n\n\n

          neutraalin valkoinen (nv) \u2265 3300 \u2013 5300 K <\/p>\n\n\n\n

          p\u00e4iv\u00e4nvalovalkoinen (pv) > 5300 K<\/p>\n\n\n\n

          V\u00e4ril\u00e4mp\u00f6tilaa voidaan my\u00f6s s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, jolloin valon v\u00e4ri muuttuu keltaisesta p\u00e4iv\u00e4nvaloon ja p\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n

          \n\n\n\n

          CRI (engl. colour rendering index)<\/h2>\n\n\n\n

          Valaisimen tai polttimon v\u00e4rintoistoindeksi, m\u00e4\u00e4ritetty standardissa DIN 6169: 1976 tai
          CIE 13.3: 1995.<\/p>\n\n\n\n

          Yleinen v\u00e4rintoistoindeksi Ra (tai CRI) on dimensioton suure, joka kuvaa valkoisen
          valonl\u00e4hteen laatua suhteessa kahdeksan eri testiv\u00e4rin (ks. DIN 6169 tai CIE 1974)
          toistumiseen referenssivalonl\u00e4hteess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

          V\u00e4rintoistoindeksiss\u00e4 mitataan kahdeksan eri v\u00e4rin (R1-R8) osalta v\u00e4rintoistokyky ja niist\u00e4 lasketaan matemaattisesti v\u00e4rintoistoluku Ra joka on siis CRI lukema. N\u00e4m\u00e4 kahdeksan eri v\u00e4ri\u00e4 vastaavat kukin v\u00e4rin tietty\u00e4 aallonpituutta. Vain siis n\u00e4it\u00e4 kahdeksaa v\u00e4ri\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n CRI lukeman m\u00e4\u00e4rittelyyn.<\/p>\n\n\n\n

          \"\"<\/figure>\n\n\n\n

          Kahdeksan eri mitattavaa v\u00e4ri\u00e4, kun m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n v\u00e4rintoistoindeksi\u00e4 CRI. N\u00e4ist\u00e4 lasketaan matemaattisesti Ra luku joka vastaa tieyll\u00e4 painotuksella lukuja R1, R2, R3, R4, R5, R6 R7 ja R8.<\/em><\/p>\n\n\n\n

          Kuten yll\u00e4olevasta kuvasta voidaan n\u00e4hd\u00e4, puuttuu v\u00e4rintoistoindeksist\u00e4 useita v\u00e4rej\u00e4 jotka ovat meill\u00e4 yleisi\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. T\u00e4ll\u00e4inen on esimerkiksi kirkas punainen. T\u00e4m\u00e4n takia on kehitetty lis\u00e4\u00e4 mitattavia v\u00e4rej\u00e4 (R9-R15), mutta n\u00e4it\u00e4 pisteit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 laskettaessa v\u00e4rintoistoindeksi\u00e4 Ra. Ra lasketaan edelleen vain kahdeksalla v\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

          \"\"<\/figure>\n\n\n\n

          Seitsem\u00e4n lis\u00e4tty\u00e4 v\u00e4ri\u00e4, joiden kohdalta paremmat mittalaitteet my\u00f6s mittaavat v\u00e4rintoistokyvyn. N\u00e4it\u00e4 v\u00e4rej\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 kuitenkaan v\u00e4rintoistoindeksin (Ra) laskemiseen. Huomaa, ett\u00e4 my\u00f6s ihonv\u00e4ri sek\u00e4 lehtivihre\u00e4 on otettu mukaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n

          Koska v\u00e4rintoistoindeksin (CRI) laskentaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain kahdeksaa v\u00e4ri\u00e4, on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4kin mahdollista, ett\u00e4 kahdella eri valol\u00e4hteell\u00e4, joilla on sama v\u00e4rintoistoindeksi, ei ole sama kyky toistaa v\u00e4rej\u00e4. Toinen valonl\u00e4hde voi olla toista huomattavasti parempi. CRI luku ei kuitenkaan t\u00e4t\u00e4 kerro. Suurin ero tulee juuri punaisen v\u00e4rin kohdalla, siis mittav\u00e4ri numero 9 (R9). My\u00f6s ihon v\u00e4ri toistuu usein eri tavalla.<\/p>\n\n\n\n

          R9, mit\u00e4 siit\u00e4. Onko se t\u00e4rke\u00e4?<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

          V\u00e4ri R9 edustaa kirkasta punaista. Toiset vannovat sen t\u00e4rkeytt\u00e4, toisten mielest\u00e4 se ei ole t\u00e4rke\u00e4, varsinkin kun sit\u00e4 ei edes oteta huomioon v\u00e4rintoistoindeksi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4. Onko siis fundamentalismia sanoa, ett\u00e4 R9 on t\u00e4rke\u00e4 mittausparametri? Vai onko se vain mielenkiintoinen? Tai t\u00e4ysin turha?<\/p>\n\n\n\n

          Aikana, jolloin v\u00e4rintoistoindeksi CRI m\u00e4\u00e4riteltiin, ei ollut LED valoja. Yleisin valo oli hehkulamppu. Sen valon spektri on hyvin erilainen kuin LED valon. Hehkulampun valon spektri l\u00e4htee nousemaan kylmist\u00e4 s\u00e4vyist\u00e4 (sininen) ja kasvaa lineaarisesti kohti l\u00e4mpimi\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4. Valo tuottaa siis hyvin paljon my\u00f6s punaista valoa (aallonpituus noin 625-740 nm) joten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kirkkaan punaisen valon osuutta ei ole edes tarvinnut ottaa huomioon.<\/p>\n\n\n\n

          t\u00e4m\u00e4n tekstin on kirjoittanut valaistuksen moniosaaja Pasi Pouri.<\/em><\/p>\n\n\n\n

          \n\n\n\n

          MacAdam-arvo \u2013 Mik\u00e4 se on?<\/h2>\n\n\n\n

          MacAdam-arvo<\/strong> liittyy v\u00e4ripoikkeamiin ja valaistuksen tarkkuuteen<\/strong>. Se perustuu MacAdamin ellipsiin<\/strong>, joka kuvaa sit\u00e4, kuinka herk\u00e4sti ihmisen silm\u00e4 havaitsee v\u00e4rieron valonl\u00e4hteiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

          Keskeiset asiat MacAdam-arvosta:<\/strong>
          \u2705 Ilmaistaan SDCM-yksik\u00f6ss\u00e4<\/strong> (Standard Deviation of Color Matching<\/em>).
          \u2705 Mit\u00e4 pienempi arvo<\/strong>, sit\u00e4 tasaisempi ja laadukkaampi<\/strong> valaistus.
          \u2705 Mit\u00e4 suurempi arvo<\/strong>, sit\u00e4 enemm\u00e4n v\u00e4ripoikkeamia<\/strong> n\u00e4kyy.<\/p>\n\n\n\n

          MacAdam-ellipsit ja SDCM-arvot<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
          MacAdam (SDCM)<\/strong><\/th>V\u00e4ripoikkeama<\/strong><\/th>Laatutaso<\/strong><\/th><\/tr><\/thead>
          1\u20132 SDCM<\/strong><\/td>Eritt\u00e4in pieni<\/td>Huipputarkka, laboratorio<\/strong><\/td><\/tr>
          3 SDCM<\/strong><\/td>Eritt\u00e4in pieni<\/td>Laatuvalaistus (LED, studio)<\/strong><\/td><\/tr>
          5 SDCM<\/strong><\/td>N\u00e4kyv\u00e4 ero<\/td>Tavallinen LED-valaisin<\/strong><\/td><\/tr>
          7 SDCM<\/strong><\/td>Selv\u00e4sti havaittava<\/td>Ep\u00e4yhten\u00e4inen v\u00e4ri<\/strong><\/td><\/tr>
          >7 SDCM<\/strong><\/td>Suuri poikkeama<\/td>Heikko laatu<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

          MacAdam 3 SDCM<\/strong> on yleens\u00e4 suositeltu arvo esimerkiksi laadukkaissa LED-lampuissa ja n\u00e4ytt\u00f6valaistuksessa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

          Miten MacAdam-arvo vaikuttaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n