{"id":1935,"date":"2024-05-12T18:10:49","date_gmt":"2024-05-12T16:10:49","guid":{"rendered":"https:\/\/adlux.fi\/?page_id=1935"},"modified":"2024-05-12T18:10:50","modified_gmt":"2024-05-12T16:10:50","slug":"sir-humphry-davy-kuka-han-oli-ja-miten-han-liittyy-sahkon-ja-valaistuksen-kehittamiseen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/adlux.fi\/en\/sir-humphry-davy-kuka-han-oli-ja-miten-han-liittyy-sahkon-ja-valaistuksen-kehittamiseen\/","title":{"rendered":"Sir Humphry Davy, kuka h\u00e4n oli ja miten h\u00e4n liittyy s\u00e4hk\u00f6n ja valaistuksen kehitt\u00e4miseen?"},"content":{"rendered":"<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"170\" height=\"217\" src=\"https:\/\/adlux.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/170px-Sir_Humphry_Davy_Bt_by_Sir_Thomas_Lawrence.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1940\" srcset=\"https:\/\/adlux.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/170px-Sir_Humphry_Davy_Bt_by_Sir_Thomas_Lawrence.jpg 170w, https:\/\/adlux.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/05\/170px-Sir_Humphry_Davy_Bt_by_Sir_Thomas_Lawrence-9x12.jpg 9w\" sizes=\"auto, (max-width: 170px) 100vw, 170px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Sir Humphry Davy<br><\/p>\n\n\n\n<p>Tied\u00e4tk\u00f6 kuka oli tiedemies Humphry Davy? Jokainen lienee kuullut Thomas Alva Edisonista, mutta kuka oli t\u00e4m\u00e4 tiedemies Davy?<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4n teki merkitt\u00e4v\u00e4n keksinn\u00f6n. H\u00e4n keksi elektrolyysin, joka on prosessi, jossa s\u00e4hk\u00f6virta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kemiallisten aineiden hajottamiseen. H\u00e4n eristi ensimm\u00e4isen\u00e4 kaliumin ja natriumin n\u00e4iden alkuaineiden suoloista k\u00e4ytt\u00e4en elektrolyysi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1802 Humphry Davy k\u00e4ytti ensimm\u00e4isen kerran s\u00e4hk\u00f6\u00e4 valonl\u00e4hteen\u00e4 luomalla hiilikaaren, joka tuotti valoa s\u00e4hk\u00f6virran vaikutuksesta. T\u00e4m\u00e4 oli varhainen askel kohti s\u00e4hk\u00f6valaistusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 1808 Davy kehitti kaarilamppua, joka perustui kaaren muodostumiseen kahden elektrodin v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen s\u00e4hk\u00f6valonl\u00e4hde, vaikka se olikin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti hankalampi ja kalliimpi kuin my\u00f6hemmin kehitetyt hehkulamput.<\/p>\n\n\n\n<p>Davy oli monipuolinen tiedemies, ja h\u00e4nen tutkimuksensa kattoivat laajan kirjon kemian ja fysiikan aloja. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ja panoksensa tieteeseen tunnustetaan laajasti, ja h\u00e4n oli yksi 1800-luvun alun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tiedemiehist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sitten tuli Thomas Alva Edison, joka on tunnetaan hehkulampun kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4n patentoi ensimm\u00e4isen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen hehkulampun 27. tammikuuta 1880. Edisonin hehkulamppu k\u00e4ytti hiilihehkulankaa, joka valaisi s\u00e4hk\u00f6virran l\u00e4p\u00e4isemisen seurauksena. T\u00e4m\u00e4 keksint\u00f6 muutti perustavalla tavalla valaistuksen maailmaa. H\u00e4n oli varsinainen tieteen monitoimies. H\u00e4n kehitti my\u00f6s fonografin, ensimm\u00e4isen laitteen, joka pystyi tallentamaan ja toistamaan \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s elokuvateollisuuteen h\u00e4nell\u00e4 oli panostuksensa. H\u00e4n kehitti Kinetoskoopin, joka oli yksi varhaisimmista liikkuvan kuvan esityslaitteista.<\/p>\n\n\n\n<p>Edison piti yli tuhatta patenttia monilla eri aloilla, mukaan lukien telegrafia, akustiikka, ja kemialliset prosessit. H\u00e4n oli er\u00e4\u00e4nlainen prototyyppi modernille keksij\u00e4lle ja yritt\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p>AD-Luxilla on yksi oma patentti. Valaistukseen liittyv\u00e4 sekin, ainakin tavallaan. Meid\u00e4n patenttimme liittyy valaisimen valmistusprosessiin. Keksinn\u00f6ll\u00e4mme on innovaatio valaisimen runkorakenteeseen. Keksint\u00f6mme mahdollistaa my\u00f6s jatkokehittelyn biohajoavaan valaisimeen. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 me teemme parhaillaan. Pekka Ornella on kunnianhimoinen tavoite kehitt\u00e4\u00e4 valaisin, jonka voi \u201dk\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 lehtiroskikseen\u201d. Ihan viel\u00e4 ei k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t materiaalit ole mahdollistaneet t\u00e4t\u00e4, mutta kokeilut jatkuvat. Jos sinulla on tiet\u00e4myst\u00e4 ja kiinnostusta biokomposiitteihin, ota yhteytt\u00e4 Pekkaan, puh. 0400 284 571 tai <a href=\"mailto:pekka.orne@adlux.fi\">pekka.orne@adlux.fi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 kehitysty\u00f6 alkoi pari vuotta sitten ja on toistaiseksi siin\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 etsimme oikeanlaista materiaalia k\u00e4ytett\u00e4vyyteen ja valmistettavuuteen. Kun katsoo historiaa taaksep\u00e4in, niin kyll\u00e4h\u00e4n kaikki hyv\u00e4t projektit ottavat aikansa. Joka tapauksessa on ollut hienoa aloittamassa t\u00e4llaista prosessia. Tahtoo vain olla niin, ett\u00e4 kaikki hienot ideat vaativat paljon p\u00e4\u00e4omia toteutuakseen. Raha tappaa luovuuden, sanotaan. Olikohan Edisonin aikana sama tilanne?<br>Edisonista viel\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen perint\u00f6ns\u00e4 on edelleen voimakkaasti l\u00e4sn\u00e4 monilla teknologian ja teollisuuden aloilla. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 vaikutti suuresti siihen, miten ihmiset asuvat, ty\u00f6skentelev\u00e4t ja viihdytt\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Lampunkantojen merkint\u00e4 E viittaa nimenomaan Edisoniin ja on osaltaan kunnioittamassa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6t\u00e4\u00e4n. E27 on meille kaikille tuttu merkint\u00e4, kun valitsemme polttimoa valaisimeen.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sir Humphry Davy Tied\u00e4tk\u00f6 kuka oli tiedemies Humphry Davy? Jokainen lienee kuullut Thomas Alva Edisonista, mutta kuka oli t\u00e4m\u00e4 tiedemies [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1935","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1935","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1935"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1935\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1941,"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1935\/revisions\/1941"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/adlux.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1935"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}