Valonpäivän blogi 3.2.2016

Jyrki Aaltonen

VALON PÄIVÄ 3.2.2016

Jaan mielelläni sen ajatuksen, että valon päivää helmikuun 3. tulisi juhlistaa vuosittain liputtamalla. Meillä ihmisillä kun on taipumus pitää monia elämäämme arkielämään liittyviä tekijöitä tai ilmiöitä itsestään selvänä. Jokainen varmasti tunnistaa itsessään tämän ominaisuuden hyvinkin vahvasti, ainoastaan jonkin näistä itsestään selvyyksistä menettämisen pelko saattaa joksikin aikaa havahduttaa meidät näkemään asiat ns. uudessa valossa eli kaikki ei olekaan itsestään selvää.

Valo tai sen puuttuminen on meille arkipäivää, se miten valon eri muodot, ominaisuudet ja sen saatavuus meihin kulloinkin vaikuttaa, riippuu paljolti siitä tilanteesta, jonka keskellä olemme, mitä olemme tekemässä ja mikä on tekemisemme päämäärä/tavoite.

Ulkona päivänvalossa liikkuessamme (ei autossa tai muussa suljetussa ympäristössä) olemme pääsääntöisesti sään, vuodenajan ja vuorokauden ajan tarjoaman valomäärän armoilla. Nykyihmisen vrk-rytmi on sellainen, että hän viettää suurimman osan ajastaan n.80 -90 % sisätiloissa. Muutos on viimeisen sadan vuoden aikana ollut merkittävä, sillä aikoinaan eläessämme agraariyhteiskunnassa, ihminen työskenteli ja liikkui yli 60- 70 % vuorokaudesta ulkoilmassa.

Johtuen siitä, että olemme nykyään niin suuren ajan elämästämme sisätiloissa, on tärkeää millaisessa valossa sen vietämme. Läpi historiamme valoa on sisätiloihin tuotettu elävän tulen avulla suurimman osan ihmiskunnan historiasta eli useita tuhansia vuosia, milloin soihduin, pärein, kynttilöin ja lyhdyin, kaasu ja sähkö valotuottajana ovat vasta lyhyt osa ihmisen historiaa n. 200 vuotta. Juuri se miksi valomme laatu ja sen värisävy sisätiloissa on muodostunut niin kelta-oranssi voittoiseksi, johtuu juuri tästä historiallisesta taustasta.

Viime vuosina ja osassa maailmaa (avaruusteknologiassa ja filmiteollisuudessa) jo muutamia vuosikymmeniä sitten, on keinotekoisesti tuotetun valon laadulta alettu vaatia uusia ominaisuuksia, näitä ovat mm. täyden spektrin päivänvalolähteet (loiste -ja led-putket, LED valaisimet yms.) joiden värilämpötilat ovat n. 5500 K CRI yli 93. Keinotekoiselta valolähteeltä odotetaan yhä useammin päivänvalon omaisia ominaisuuksia, kuten päivävaloa vastaavaa vireystilavaikutusta ja yleisemmin parempaa näkemisen laatua.

Hämmentävää on, että yli 95 % tapauksista siitä valon laadusta, jonka piirissä sisätiloissa elämme vastaavat oman alansa rautaiset ammattilaiset, mutta valaistuksen todellisesta vaikutuksesta ihmiseen tietämättömät tahot eli rakennus- ja sähköalan ammattilaiset yhdessä sähkösuunnittelutoimistojen ja näihin hankkeisiin valaisimet toimittaviin tukkuliikkeisiin. Ilman että emme pysty vaikuttamaan näiden edellä mainittujen tahojen ratkaisuihin meillä on edelleen hitaasti valkeneva pimeä keskiaika. Valaistussuunnittelu on ollut vuosikymmenet lux eli suunnitellulle pinnalle tulevan valon määrään keskittyvää ja valon muut ominaisuuden on jätetty täysin vaille huomiota.

Toivon, että hyvässä ymmärryksessä kaikki asiantuntijat voivat yhteistyössä tarjota asiakkailleen parhaat mahdolliset rakennus-, sähkö- kuin valaistusratkaisut.

OIKEUS LAADUKKAASEEN VALOON ON KAIKILLE LUOMAKUNNAN JÄSENILLE PERUSOIKEUS.

MUUTAMA LAINAUS TUTKUMUKSISTA KOSKIEN VALON MERKITYSTÄ MEILLE KAIKILLE TÄLLÄ PLANEETALLA ELÄVILLE:

Valo vaikuttaa käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireystilaan ja mielialaan. Elimistön sisäiset kellot tahdittavat solunjakautumista, aineenvaihduntaa, hormonien eritystä, hermosolujen välittäjäaineiden ja kasvutekijöiden tuotantoa. Siksi valon vaikutustavan ja muiden sisäisiin kelloihin vaikuttavien tekijöiden tutkimus saattaa tarjota uusia näkökulmia moniin sairauksiin lääketieteen eri aloilla.

Valo voi vaikuttaa terveyteemme myönteisesti tai haitallisesti. Valon ja pimeyden vuorottelu niin vuorokauden- kuin vuodenaikojenkin mukaan antaa keskuskellolle terveyden kannalta tärkeän aikamerkin. Avaimena niin solukierron ja metabolian säätelyyn kuin uneen ja mielialaan saattaakin olla elimistön keskuskellon toiminta.

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2009;125(6):609-16

Ani Englund ja Timo Partonen

Toimittaja Rosie Blau käy The Economist – konsernin julkaisemassa Intelligent Life –lehdessä 12

OHJETTA PAREMPAAN PÄIVITTÄISEEN VALON SAANTIIN JA YÖUNEEN: (kirjoittaja soveltanut hieman)

– Pyri heräämään ja menemään nukkumaan samaan aikaan joka päivä, myös viikon- loppuisin ja muina vapaapäivinä – pääsääntönä on yrittää ylläpitää säännöllistä rytmiä

– Avaa verhot joka päivä ja ota uusi päivä “syleilyllä” vastaan

– Pyri viettämään mahdollisimman paljon aikaa ulkona koko perheen kanssa iästä ja sukupuolesta – nykyihminen viettää vain 10% vrk:ssa ulkoilmassa l .luonnon valossa

– Älä piirrä tai tee muuta tarkkuutta vaativia tehtäviä pimeässä

– Pyri työskentelemään ikkunan ääressä, kaikilla näkemilläsi maisemilla on merkitystä

– Jos pelaat video pelejä, pelaa niitä päivällä tai erittäin hyvässä valossa

– Hanki hyvä työvalaisin, jonka valossa on hyvä tehdä töitä ja viihtyä

– Romanttiset illalliset syödään himmennetyissä valoissa – rauhoittaa olotilaa

– Älä käytä tietokonetta tai tablettia 2 tuntia ennen nukkumaan menoa – ei nukahdus apu

– Pimennä makuuhuoneesi tai käytä maskia – oleellista saada oma fysiikka rauhoittumaan

– Sammuta valo jo puolta tuntia ennen . Tämä voi pelastaa elämäsi.

– Muista etteivät läheskään kaikki näkövammat estä aistimasta valonlaatua – saatamme tietämättömyyttämme väheksyä esim. vanhusväestön päivänvalon tarvetta

The light therapeutic

Research suggests that light looms as large in our well-being as sleep. Rosie Blau consults experts in California and Japan

ROSIE BLAU | MAY/JUNE 2014