Päivänvalon vaikutukset

Päivänvalon kaltaisesta valaistuksesta puhutaan silloin, kun valon väri on puhtaanvalkoista eli se värilämpötila on 5000 – 5500 Kelviniä. Päivänvalolla on monia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia näön tarkkuudesta vireyteen ja työtehoon.

Historiaa

Vielä 100 vuotta sitten ihmiset viettivät valtaosan valveillaoloajasta luonnollisessa auringonvalossa. Nykyisin ihmiset viettävät aikaa ulkona keskimäärin 10% ajastaan. Perinteisesti sisätilojen valaistus on ns. lämpimän sävyistä valoa, joka on väriltään hyvin keltaista (2000 – 4000K). Värillisen valaistuksen vaikutuksesta seuraa usein yksilöllisiä oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä, stressin tunnetta ja ärtyisyyttä.

Läpimurto valon vaikutuksen tutkimuksessa tapahtui 1950 – 1960 -luvuilla, kun havaittiin ainoastaan uv-säteilyä sisältävän päivänvalon saavan kasvit pyrähtämään kasvuun. Myöhemmin kokeita tehtiin myös eläimillä, joiden eliniän pituutta arvioitiin erilaisissa valaistusolosuhteissa. Perinteisessä keltaisessa valossa (2400K – 2700K) loisteputkivalossa hiiret elivät keskimäärin 7 – 8 kuukautta. Päivänvalossa (5000 – 5000K) eläneet lajitoverit, elivät keskimäärin 16 kuukautta.

Nykyään päivänvalon vaikutukset ihmisen vireyteen ja mielentilaan on tunnustettu ja osa päivänvalolaitteista on saanut lääkinnällisen statuksen.

Käpyrauhanen ja melatoniini

kapyrauhanenKäpyrauhanen eli käpylisäke on pieni muun muassa melatoniinia erittävä rauhanen väliaivojen yläosassa. Melatoniini on tärkeä hormoni uni- ja vuorokausirytmin kannalta. Melatoniinia erittyy elimistöön eniten yöllä ja vähiten päivällä, kun on valoisaa. Melatoniin tuotantoon vaikuttaa siis vuorokaudenaika ja päivänvalon määrä.

Kesällä auringonvalo herättää meidät aamulla, mutta talvella kun aamut ovat hämäriä, moni kokee heräämisen vaikeammaksi. Tähän voimme vaikuttaa käyttämällä päivänvalovalaistusta, joka pitää meidät virkeänä pimeänäkin päivänä. Iltaisin kun haluamme rauhoittua ja valmistautua nukkumaan, valon määrää voi vähentää, jolloin melatoniinin tuotanto nousee ja elimistö alkaa valmistautua uneen.

Vireystila

Oikea valon määrä ja laatu vaikuttavat melotoniinihormonin kautta sekä vireyteen että mielialoihin. Kun aamulla heräämme vaivattomasti alkavaan päivään, jaksamme myös päivän virkeänä työssämme tai mitä haluammekin saada tehdyksi. Illalla kun rauhoitumme nukkumaan valoisuuden vähentyessä tai valaistusta säätämällä. Vireän päivän päätteeksi olemme yleensä illalla luontaisesti väsyneitä ja nukahtaminen on helpompaa ja uni syvempää. Hyvin nukutun yön jälkeen, heräämme levänneinä ja virkeinä. Näin pelkästään hyvä unirytmikin muodostaa itseään ruokkivan hyvän kierteen. Käpyrauhasen erittämän melatoniinihormonin tiedetään olevan yhteydessä myös mielialoihin, käyttäytymiseen, hormonien eritykseen, aineenvaihduntaan ja kasvutekijöiden tuotantoon.

Näön tarkkuus

Valkoinen päivänvalo näyttää värit ja kontrastit tarkasti. Riittävässä päivänvalossa esimerkiksi lukeminen ja muu tarkka tekeminen helpottuvat, kun meidän ei tarvitse pinnistellä nähdäksemme hyvin. Tämä taas vähentää muun muassa päänsärkyjä ja muita jännitystiloja.

Jos ympäristömme värimaailma on vääristynyt, silmämme ja aivomme yrittävät korjata tilannetta ja tekevät näin koko ajan ylimääräistä työtä. Siksi valaistuksen laadulla, hyvällä värintoistolla ja luonnollisella värinsävyllä on todellakin väliä.

Päivänvalon vaikutusta on testattu muun muassa koululuokissa ja havaittu oppimistulosten parantuneen huomattavasti. Kun näkeminen parani, myös oppilaiden lukemisnopeus kasvoi. Päivänvalo piti myös opiskelijat virkeinä koko koulupäivän ajan, jolloin keskittyminen ja kiinnostus oppimiseen parani.

Valo sisustuksessa

”Hyvin toteutettu valaistus antaa ilmettä tavanomaiseenkin sisustukseen ja hienonkin sisustuksen voi latistaa huonolla valaistuksella. ”

Laadukkaan valaistuksen tunnusmerkkejä ovat:

  • muunneltavuus
  • riittävä valoteho eri toimintoihin
  • ei häikäise
  • toistaa sisustuksen värit oikein
  • edistää asukkaiden hyvinvointia
  • ratkaisut tukevat tilan arkkitehtuuria ja tyyliä
  • korostaa kodin parhaita puolia

Näkemisen lisäksi valaistuksella on kaksi sisustuksellista tehtävää. Oikein sijoitetuilla valoilla tuodaan esille sisustuksen yksityiskohtia sekä luodaan tunnelmia. Tämän lisäksi valaistus voi itsessään olla näyttävä sisustuselementti.

Valaistussuunnittelussa paneudutaan teknisten toteutusten lisäksi asukkaiden toiveisiin, kodin tyyliin ja ilmeeseen sekä olemassa oleviin rakenteisiin ja kalusteisiin, joita halutaan korostaa. Oman kodin valaistukseen kannattaa paneutua, se on ratkaisu, joka onnistuessaan tuo iloa ja valoa elämään vuosien ajan. Kun mietit valaistusta, ota rohkeasti yhteyttä valaistussuunnittelijoihimme.