Päivänvalon vaikutukset terveyteen

Luonnollinen valo

Vielä 100 vuotta sitten ihmiset viettivät valtaosan vuorokautisesta ajasta luonnollisessa auringonvalossa ulkona, nykyihminen oleskelee ulkona luonnollisessa päivänvalossa keskimäärin 10% vuorokaudesta. Yleisin sisätiloissa oleva keinotekoinen valaistus on ns. keltainen lämmin valo. Keltasävyisestä (värilämpotila 2000K-4000K) valaistuksesta on usein seurauksena yksiöllisiä oireita kuten päänsärkyä, selittämätöntä väsymystä, keskittymiskyvyn alenemista, stressin tunnetta ja yleistä ärtymystä.

secretsValon vaikutuksen tutkimus keskittyi alkuvaiheessaan 1950 -1960-luvuilla kasveihin. Läpimurto tutkimukseen aloittamiseen tapahtui Walt Disneyn elokuvan ”Secrets of Life” myötä, jonka kuvaamisen yhteydessä mm. ainoastaan uv-säteilyä sisältävä päivänvalo sai elokuvassa esiintyneet kurpitsat kukoistamaan nopeasti. Kasvien jälkeen kokeita jatkettiin eläimillä, joiden eliniän pituutta arvioitiin eri valolaadun olosuhteissa. Perinteisessä keltaisessa (2400K-2700 K) loisteputkivalaistuksessa eläneet hiiret elivät keskimäärin 7,5-8,2 kk, kun heidän sukulaishiirensä elivät päivävalossa (5000-5500K) keskimäärin 16,1 kk

Käpyrauhanen eli käpylisäke (lat. glandula pinealis, corpus pineale, epiphysis cerebri)

kapyrauhanen0,1-0,2 g painava rauhanen, joka erittää vereen muun muassa melatoniinia, joka toimii ruumiin ”sisäisenä kellona” määrittäen vuorokausirytmin. Valo vaikuttaa silmien ja hermoston kautta käpyrauhaseen ja estää melatoniinin eritystä. Melatoniinihormoonin määrä on suurimmillaan yöllä ja pienimmillään päivällä. Uskomusten mukaan käpyrauhanen on surkastunut ”kolmas silmä” ja liittyy paranormaaleihin psyykkisiin kykyihin kuten telepatiaan. Yksi ranskalaisista 1600-luvun merkittävimmistä filosofeista ja matemaatikoista René Descartes kuvasi käpyrauhasta ”sielun istuimeksi” uskoen, että juuri se toimisi ainoana yhdyssiteenä ihmisen ruumiin ja sielun välillä.

Melatoniini

uniMelatoniini eli N-astyyli -5-metoksitryptamiini on elimistössä luonteisesti esiintyvä ”pimeä hormooni”. Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa aivojen ympäröimässä käpyrauhasesta. Melatoniinin eritys lisääntyy pian pimeän tulon jälkeen, on huipussaan klo 02-04 välisenä aikana, vähenee yön loppupuolella. Esiintyy enemmän, jos ihmisellä on stressiä tai hän käyttää bentsodiatsepiinien kaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä (esim. nukahtamislääkkeet) tai beetasalpaajia tai alkoholia.

Melatoniini säätelee kasvuhormonin, prolaktiinin, kilpirauhashormonin ja kortikosteroidien erityksen vuorokausirytmiä, vähentää elimistön estrogeenintuotantoa, vaikuttaa mielialaan ja hidastaa iän myötä tapahtuvia muutoksia elimistössä. Naisilla melatoniinin määrän vähenemisen on havaittu olevan yhteydessä vaihdevuosien käynnistymiseen. Melatoniini saattaa myös heikentää elimistön puolustusjärjestelmää.

Perinteisesti on lisätty valon määrää, ei laatua

Valaistuksen laadun parantaminen on edullisimpia keinoja parantaa työympäristöä. Suurin hyöty tulee työtehon parantumisesta, työvirheiden vähentymisestä, laadun parantumisesta ja yrityksen tuottavuudesta ja menestyksestä. Jos ravinnostamme puuttuu vitamiineja tai musiikissamme on riitasointuja, on ongelma verrattavissa valoon, josta puuttuu värejä tai niiden suhde on väärä. Valaistusta ei saa arvioida pelkästään valomäärän perusteella, lukseissa (lx). Ei musiikkiakaan arvostella desibeleissä. Valoa pitää olla silti riittävästi ja siinä pitää olla jatkuva spektri.

Lue lisää tutkimuksista, joiden kohteena on valon, vireyden, hyvinvoinnin ja suorituskyvyn väliset yhteydet:

Voiko hyvä valaistus kompensoida alhaisen päivänvalon saannin?

Voiko hyvä valaistus lyhentää hoitoaikoja?